Henri Haaksiala

Kampanjastartti

2010-10-26T14:12:00.000-07:00

Ennakkoäänestys alkaa jo viikon kuluttua ja olen taas pienistä, erääseen lehteen liittyvistä, vastoinkäymisistä huolimatta innoissani tulevista vaaleista ja kampanjoinnista!

Lisäsin Facebook-sivulleni tänään myös ensimmäisen kampanja-kirjeen jonka voit lukea tuosta linkistä.

Kirkolla on nyt ehdottomasti kasvunpaikka - sen osoittavat viimeviikkoiset vanhakantaiset keskustelut.

Vanhusten vihaaja?

2010-10-05T12:33:00.000-07:00

Lähetin 21.9. Essen toimitukseen mielipidekirjoitukseni otsikolla "Perusopetuksesta ei vieläkään saa leikata!". Kirjoitukseni julkaistiin Esse-lehdessä 30.9. Linjauksessani otin kantaa virkamiesten esittämiin säästöihin Espoon perusopetuksesta.

Vastaan nyt Pinja Niemiselle ja Kristiina Mustakalliolle sekä muille kirjoituksesta närkästyneille lukijoille.

Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päätti kokouksessaan 23.9. mm. olla esittämättä syksylle 2011 iltapäivätoiminnan lakkauttamista, Espoo-lisän maksamisen perusteiden muuttamista ja neljän prosentin leikkauksia palkkamäärärahoihin. Lisäksi lautakunta edellyttää 7,3 milj. euron lisämäärärahaa vuodelle 2011.

Onkin kummastuttavaa, että Esse-lehti on julkaissut mielipidekirjoitukseni lautakunnan tehtyä kirjoituksestani poikkeavia päätöksiä oman tekstini ja lehden ilmestymisen välissä. En itse koe tarpeelliseksi pitää meteliä asiasta,jonka tila on muuttunut toivomalleni kannalle, ja onkin ikävää, että lehti on julkaissut ajatukseni tarkastamatta taustoja.

Lisäksi ihmettelin mielipidekirjoitukseni uudelleen otsikointia, "perusopetuksesta ei vieläkään saa leikata" oli muuttunut muotoon "leikataan vanhuksilta, ei nuorilta". Essen uusima otsikko tuo kirjoituksen mielestäni varsin aiheellisen ajatuksen esille väärässä valossa ja vie huomion varmasti kaikkien mielestä tärkeältä teemalta. Varmasti kaikki meistä myöntävät, että nuorilta leikkaamisella on todella kauaskantoisia seuraksia. Alkuperäistekstin, myöhemmin pahoiteltavan epäonnistuneella vastakkainasettelulla tahdoin korostaa tätä seikkaa - joskin ilmeisen huonolla menestyksellä. Ikävää, että yksi huonosti valikoitu lause on nostettu niin voimakkaasti esille ja keskustelu ajautui heti alkumetreillä sivuraiteelle.

Leikkaukset eivät koskaan ole kivoja, mutta niitäkin on pakko tehdä. En ole vanhusten vihaaja jonka mielestä kaikki säästöt voidaan tehdä heidän palveluistaan vaan ne pitää löytää eri ryhmiä mahdollisimman laajasti edustavien päättäjien ja vaikuttajien yhteistyöllä. Itselläni perusopetukseen liittyvät kysymykset ovat lähinnä sydäntä.

Kolmanneksi tahdon kiinnittää huomiota mielipidekirjoitukseni taustoihin. Kyseessä on oma, kantaaottava kirjoitukseni. Ei Espoon Kokoomusnuorten kannanotto tai julkilausuma. Olen Espoon Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja ja teksti on julkaistu mm. Espoon Kokoomusnuorten Länsiväylän kumppanisivulla. Käytäntömme on ollut, että niin rivijäsenet kuin luottamushenkilötkin voivat julkaista tämän kanavan kautta myös omia kirjoituksiaan.

Mielipide-palstalla perusopetuksen säästöjä vastaan

2010-10-05T12:22:00.000-07:00

Kirjoitin alla olevan mielipidekirjoituksen 21.9. - se julkaistiin 30.9. Esse-lehdessä, vasta viikko opetuslautakunnan päädyttyä kanssani jokseenkin samoille linjoille. Julkaisin sen kuitenkin vielä, tähän yhteyteen kannattaa lukaista myös tuoreempi kirjoitus aiheesta.

Länsiväylä uutisoi aikaisin maanantaina 20.09.2010, että Espoon sivistystoimen virkamiesjohto suunnittelee kaupungin opetustoimeen jälleen tuntuvia leikkauksia, 3.8 miljoonaa euroa jo ensilukuvuodesta alkaen. Vuonna 2009 opetuslautakunta oli valmis leikkaamaan jopa 4.2 miljoonaa euroa kuluvalta vuodelta. Tällöin Espoon Kokoomusnuoret ottivat kantaa perusopetuksesta leikkaamisa vastaan

Lukiolaisena en ymmärrä toimia joilla on kauaskantoisia seurauksia ja juuri perusopetuksesta leikkaaminen on yksi pahimmista tälläisistä leikkauskohteista. Kysymys kuuluu pystyykö Espoon sivistystoimi vastaamaan jatkossa perusopetukselle asetettuihin tavoitteisiin jotka Opetushallituksen nettisivuilla määritetään seuraavasti:

Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden ja se on maksutonta. Opetuksen lisäksi oppikirjat ja muu oppimateriaalit sekä työvälineet ja aineet ovat maksuttomia.

Mutta tarjoaako espoolainen perusopetus kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden jos Espoon koulujen luokissa ruvetaan kohta jakamaan jo pulpetteja, sillä meillä lukiossa näin on jo käynyt, tai istumaan ikkunalaudalla ryhmäkokojen kasvaessa? Kuinka käy jos oppilas on vaikka viikon sairaana eikä pääse osallistumaan opetukseen, onko opettajalla aikaa pysähtyä kertaamaan hänen kanssaan kun muita noin kolmeakymmentä oppilasta pitäisi opettaa, vai jääkö koko luokka odottamaan, että kaikki ovat jälleen samalla viivalla - pienemmässä ryhmässä tälläiset ongelmat olisivat luonnollisesti pienemmät.

Nykyiset taloudelliset olosuhteet pakottavat kuitenkin myöntämään ikävät tosiseikat, jostakin on pakko leikata. Poliitikko voisi vastata ympäripyöreästi, että vastustaa perusopetuksesta leikkaamista, mutta haastan nyt espoolaiset päättäjät omalla avauksellani:
Vanhuksilta leikkaamisella ei ole yhtä kauaskantoisia seurauksia kuin perusopetuksesta vähentämällä. Toisaalta Espoo pitäytynee vuonna 2011 samassa veroprosentissa kuin tänäkin vuonna, 17.75%. Kun kunta kuitenkin tarvitsee lisätuloja olisiko pieni veroprosentin nosto ja pienet, tulevaisuuteemme turvaavat leikkaukset paikallaan?

Espoossa on tälläkin hetkellä vireillä suuria, työllistäviä rakennushankkeita kuten omalle asuinalueelleni sijoittuvat metro –ja Tapiolan keskuksen uudistaminen ja elävöittäminen. Pitkällä aikavälillä tälläiset kokonaisten alueiden vetovoimaa lisäävät hankkeet on järkevä turvata, sillä ne työllistävät ja vetävät suuryrityksiä kaupunkiin, mutta hankkeiden välissä perusasioista kuten opetuksesta ei saa leikata.

Kirjoitus on julkaistu sekä Espoon kokoomusnuorten kumppanuus-sivulla lansivayla.fi-sivuilla sekä Esse-lehdessä 30.9. Tämä ei kuitenkaan ole Espoon kokoomusnuorten kannanotto vaan yksittäisen toimijan mielipide.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne-ratkaisut monelta osin surkeita

2010-09-09T18:01:00.000-07:00

Kesän Interraililla Lontoossa, Pariisissa, muualla Ranskassa sekä mm. Barcelonassa ja Italiassa olivat mahtava tilaisuus tutustua erilaisiin tapoihin joilla joukkoliikenne on manner-Euroopassa toteutettu. Kaksi asiaa jotka meidän pitäisi myös täällä Suomen metropolialueella ottaa huomioon ja käyttöön ovat tehokas, usein maanalainen raideliikenne sekä kuljettuun matkaan, ei kuntarajoihin perustuva hinnoittelu.

Hinnoittelu joka nykyisessä muodossaan suorastaan kannustaa yksityisautoilemaan.

Pääkaupunkiseudun yhdistämisen kannattajaa minusta ei kyllä saa, vaan mallissani bussit, metrot, junat sun muut kyllä kulkisivat edelleen itsenäisten kuntien rajojen yli, vain hinnoittelu muuttuisi. Hinnoittelu joka nykyisessä muodossaa suorastaan kannustaa yksityisautoilemaan tai tietyissä tapauksissa jopa kulkemaan taxilla, vaikkapa Helsingistä Espooseen.

Meidät yritetään saada julkisiin luomalla typeriä ruuhka-maksuja, mutta totuus on ja pysyy: joukkoliikenne ei nykyisessä muodossaan ole kuluttajille järkevä vaihtoehto. Ei voida aina vain kaataa lisää, mahdollisesti ruuhka-maksuina kerättävää rahaa toimimattomien rakenteiden päälle, se on kuin kaataisi vettä hanhen selkään ja sama pätee mm. terveyden huollossa vaan joukkoliikennettä on tarkasteltava ja kehitettävä kokonaisuutena, ongelman juuria myöten.

Miksei verovaroilla saa laadukasta asiakaspalvelua?

2010-01-24T13:49:00.000-08:00

Kun terveyskeskuksesta varaa ajan on lähes poikkeuksetta vastaajalla asennevamma, palvelu on ala-arvoista verrattuna esimerkiksi vain alle kilometrin päässä sijaitsevan yksityisen lääkäriaseman puhelinpalveluun.

Eivät kaikki terveyskeskuksissa työskentelevät henkilöt ole luokattomia ja kyllä arvauskeskuksistakin voi saada laadukasta palvelua, olen myös itse saanut. Silti, olen usein asioidessani omassa terveyskeskuksessani kokenut niin paljon huonompaa palvelua kuin yksityisellä lääkäriasemallani. Mielestäni kyse on siitä etteivät julkisen sektorin terveysasemat ole enää tehtäviensä tasalla eivätkä pysty vastaamaan nykypäivän kilpailuun. Miksi meidän tulee syytää rahaa sellaiseen järjestelmään joka ei ilman suuria rakenteellisia uudistuksia voi toimia.

Jos itse voisin päättää siirtyisimme järjestelmään jossa lääkärit ovat yksityisiä, haja-asutetuilla seuduilla mahdollisesti kotikäyntejä tekeviä yrittäjiä/ toimijoita. Asiakas maksaa palvelusta esimerkiksi terveyskeskusmaksua vastaavan maksun ja valtio/ kunta kompensoi lopun. Valtio voisi myös asettaa tietyt laatukriteerit joita täyttämättömän lääkärin tai lääkäriaseman laskuja ei korvata asiakkaalle.

Näin ulkoistettu kilpailu sekä valtion laadunvalvonta pitävät hinta/laatu-suhteen kohdillaan eivätkä terveyskeskusten ylläpitämiseen uppoavat verovarat mene hukkaan. Haja-asutetuille alueille muodostuisi yhteisölääkäreitä ja samalla pienyrittäjyys lisääntyy.

Eivätkä nämä palvelun laatuongelmat rajoitu vain terveydenhoitoon vaan viimeisin omakohtainen kokemukseni huonosta asiakaspalvelusta puhelimitse on hätänumerosta. Ajaessani töihin eräänä sunnuntai aamuna näin bussipysäkille sammuneen nuoren miehen ja kunnollisena kansalaisena ilmoitin asiasta hätänumeroon, pienen asian ilmoittamiseen meni n. kymmenen minuuttia sillä elämäänsä tympääntynyt "asiakaspalvelija" rupesi valittamaan minulle vaikken muuta tehnyt kuin yritin auttaa.

Tuimaa tekstiä, vihaisia yleistyksiä, mutta ehkä myös ajateltavaa?

Varapuheenjohtajaksi 2010: Keskustelu liiton tulevaisuuden suunnasta jatkuu

2009-11-16T19:25:00.000-08:00

Nyt on taas kokousviikonlopun jälkeen aika palata blogin ääreen. Nuva ry:n vpj-kisa ja oikeastaan myös koko johtokilvan loppukiri tuli avattua viime viikolla kun bloggasin omista aikeistani. Heti ulostuloni jälkeen sekä menneenä viikonloppuna olenkin saanut kiitettävästi palautetta linjauksistani ja uskon, että pöydälle nostamani kissa nuorisopolitiikasta tulee puhuttamaan vielä Huipputapaamisessakin.

Korjatakseni nyt virhetulkintoja haluan oikaista muutamia seikkoja joita en linjauksissani tarkoittanut. Nuorisopoliittinen vaikuttaminen jakaantuu näissä keskusteluissa kahteen osaan: 1. mihin vaikutetaan ja 2. miten vaikutetaan

1. Meidän ei tule jatkossakaan ottaa kantaa yleispoliittisiin aiheisiin kuten verotus, puolustus tai sosiaalipolitiikka yms. vaan pitäytyä nuorten osallisuutta koskevien asioiden lisäksi nuorisopolitiikassa ja ehkä myöskin suoraan nuoria koskevissa asioissa. Tästä varmaankin kaikki ovat samaa mieltä, mutta ne mitkä ovat ne välineet?

2. Nuva ry:n tehtävä on ensisijaisesti toimia paikallisten nuorisovaltuustojen edunvalvojana jotta nämä voisivat tuoda nuorten näkemyksiä esille kunnallisessa päätöksenteossa. Eli liiton tehtävänä tulisi myös olla varmistaa näiden nuorten mahdollisuus ottaa kantaa kansallisiin kysymyksiin ja tätä varten meillä onkin edustajisto.

Mutta ei voi olla niin, että edustajisto linjaa täysin Nuva ry:n kantojen vastaisesti, tai teoriassa voi. Aiemmasta blogi kirjoituksestani ei täysin välittynyt sanoma siitä, että on tulevan liittojohdon ja liittohallituksen velvollisuus käyttää meillä jo olevia työkaluja tähän vaikuttamiseen, sen sijaan, että liittohallitus tekisi kannanottoja meidän tulee edustajiston jäseninä osallistua aktiivisesti edustajiston valmistelutyöhön. Toinen vaikuttamisen väline on edustaminen erilaisissa työryhmissä. Sini on onnistuneesti toiminut näissä elimissä ja jonkun täytyy myös jatkaa tuota työtä.

Työryhmien rinnalle nostaisin myös uutena ideana tavoitteen jonka mukaan nuorisovaltuustojen asema tulee kirjata lakiin. Tätä tavoitetta lobatessa liitolle voisi hyvinkin aueta mahdollisuus toimia eduskunnassa valiokuntien asiantuntijoina.

Liiton viralliset kannanotot eivät ole mikään itseiarvo, mutta mielestäni kun joku edustaa liittoa asiantuntijana eri työryhmissä tai eduskunnassa tulee liittohallituksella olla kanta ko. aiheesta ja tämä tulee näin olemaan myös liiton kanta. Me olemme poliittinen nuorisojärjestö jonka alaa on nuorisopolitiikka.

Se toinen puoli liiton toiminnasta onkin vielä jäänyt linjaamatta joten tuon sitä vielä mukaan tähän tekstini loppuun. Minulta on kysytty onko jokin liitossa sitten pielessä ja jos on niin miksen vaikuta asioihin liittohallituksessa. Omasta mielestäni en aiemmissa kirjoituksissani ole haukkunut liittoa tai sen toimintaa, päin vastoin olen ylpeä, että liitto on kehittynyt niin paljon ajoista jolloin itse tutustuin vasta toimintaan. Tuolloin liittohallituksen rinnalla toimi erilaisia työryhmiä joista onneksi on luovuttu.

Piireistä haluaisin ennen kaikkea yhteistyöfoorumeita paikallisille nuorisovaltuustoille. Esimerkiksi meillä Espoossa on puhuttu paljon koulujen lomien pituudesta ja tahtoisin huomauttaa, että näistä asioista päätetään alueellisesti ja yhteisesti eikä Espoo yksin voi linjaa muuttaa vaan päätökset tehdään yhdessä Helsingin ja Vantaan kanssa, tälläisen yhteistyön lisäämisessä esimerkiksi Uudenmaan piiristä voisi olla hyötyä. Tahtoisin piirien kautta lisätä myös kentän ja liittojohdon välistä vuoropuhelua. Tapanani ei ole vain heitellä ympäripyöreää lätinää vaan tuoda konkreettisia ehdotuksia. Tahtoisin ensivuonna järjestettävän Nuva ry:n puheenjohtajapäivät, pj-päivät tulisivat aktiivipäivien, VAAKAan ja Huipputapaamisen rinnalle jahka kaikki piirit saadaan perustettua. Pj-päiville kokoontuisivat piirien puheenjohtajat, edustajiston työvaliokunta sekä liittohallitus jakamaan kokemuksiaan piirien toiminnasta, käymään läpi edustajiston kehittämishankkeen tuloksia ja kouluttautumaan esimerkiksi yhdistyksen johtamisen saralla.

Henri Haaksiala

Varapuheenjohtajaksi 2010: Nuorisovaltuustojen Liitto aktiivisemmin mukaan nuorisopolitiikkaan

2009-11-11T14:15:00.000-08:00

Edustin tiistaina 10.11.2009 Nuva ry:tä yhdessä liittohallituksen Lauri Koskentaustan kanssa Allianssin syyskokouksessa. Tänä vuonna syyskokous valitsi Allianssille uuden puheenjohtajan sekä täydensi hallitusta kun puolet porukasta oli erovuorossa.

Ainakin toinen puheenjohtajakandidaateista viittasi esittelypuheenvuorossaan suoraan Nuva ry:hyn - joskin varsin laskelmoidusti. Hän myös piti toimintaansa Vantaan nuorisovaltuuston puheenjohtajana yhtenä merkittävimmistä tehtävistään nuorisopolitiikan saralla. Myös useammat hallitustyrkyt muistivat puheenvuoroissaan tuoda esille nuorisovaltuustotaustansa. Nuva ry. on pieni (tai no keskisuuri järjestö) eikä meillä ole juuri tarjottavaa neuvotteluissa Allianssin johtopaikoista, mutta jos nuorisovaltuustotausta on kerran niin merkityksellinen osa Allianssin johtohenkilöiden poliittisella uralla miksei meillä ole suurempaa roolia Allianssissa. Seuraavaksi Allianssissa täytetäänkin jaostopaikat. Olen varapuheenjohtajaehdokkuuteni lisäksi ilmoittanut olevani kiinnostunut Allianssin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön jaostosta (kannu-jaosto).

Lisäksi tulemme varmasti esittämään myös ehdokasta Allianssin kv-jaostoon. Varapuheenjohtajana toimiessani tahdon keskittyä nuorisopoliittisen työn tehostamiseen. Tässä luonnollisena apuvälineenä toimii mahdollinen paikka Kannu-jaostossa. Tarvitsemme kuitenkin myös uusia, omia keinoja politiikkamme tehostamiseksi. Heti alkuvuodesta tulisi alkaa luomaan Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton omaa nuorisopoliittista ohjelmaa. Haluan tulevaisuudessa nähdä liitoltamme nuorisopoliittisia kannanottoja pelkän nuorisovaltuustojen edunvalvonnan lisäksi. Järjestön kasvaessa myös roolimme tulisi kasvaa. Myös edustajisto tulee valjastaa tehokkaammin asiantuntijaksi laajoihin poliittisiin kysymyksiin.

Edustajiston kehitys kuuluu myös toiseen agendallani olevaan painopisteeseen eli järjestölliseen kehitykseen, mutta edustajiston toiminta on suoraan kytköksissä myös poliittiseen toimintaamme. Näin ainakin haluaisin sen itse nähdä ja ensivuonna toivottavasti tulemme myös toteuttamaan edustajiston kehittämisprojektin.

Ensivuonna Nuva ry:n profiilia nuorisopoliittisena asiantuntijana tullaan ennestään nostamaan ja järjestöllisiä epäkohtia korjataan. Olemme nyt muutoksen aallolla ja näitä muutoksia pitää tarpeen vaatiessa vielä ohjailla, hienosäätää.

Henri

Nuorisovaltuustojen Liiton varapuheenjohtaja peliin

2009-11-11T13:11:00.000-08:00

Olen tänään 11.11.2009 päättänyt osallistua Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry:n varapuheenjohtajakisaan. Liiton jäseneksi liityin vuonna 2008 tullessani valituksi Espoon nuorisovaltuuston varapuheenjohtajaksi.

Nyt istuttuani vuoden liittohallituksessa olen todennut, että minulla on paljon annettavaa liitolle niin ideoideni kuin osaamisenikin saralla enkä voi tyytyä vain
rivihallituslaisen paikalle. Ideoihini kuuluu niin edustajiston toiminnan kehittämistä, piirien roolin vahvistamista sekä poliittisen toiminnan tehostamista ja sidosryhmätoiminnan roolin vahvistaminen. Tulen avaamaan blogissani näitä ajatuksia jo ennen Huipputapaamista ja päivittämään myös varapuheenjohtaja kampanjani facebook sivustoa aktiivisesti.

Liitythän myös Facebook-ryhmääni kuullaksesi uusimmat linjaukseni ensimmäisenä. Minuun saa olla myös vapaasti yhteydessä ja kerronkin mielelläni ajatuksistani tarkemmin.

Ystävällisin terveisin,

Henri Haaksiala
varapuheenjohtajaehdokas
liittohallituksen jäsen

Mitä laman jälkeen?

2009-10-27T20:49:00.000-07:00

Seuraava teksti on kirjoitettu alunperin esseeksi lukion yrittäjyyskurssille:

Suomi on tällä hetkellä virallisten määritysten mukaan taantumassa - vai liekö tämä jo muuttunut ihan todellisesti lamaksi, mene ja tiedä.
Muistan kun taantuman merkit alkoivat, olin kesällä 2008 kesätöissä Tapiolan Lämpö oy:ssa ja työhuoneeni ikkunasta oli suora näkymä useita
ruokataukojanikin hallinnoineen Tapiolan ABC huoltoaseman pihalle. Projektini keski kuukauden joten päivittäin näin bensan hinnan kohoavan.
Enhän minä tuolloin vielä huolestunut aiheesta - maksoihan faija bensat mopoon ja kesätyöpalkat saatoin käyttää miten lystäsin.
Olihan kuitenkin selvää, että minä vielä opiskelisin kun lama jo hellittäisi ja pääsisin hyppäämään työelämään uudessa talouselämän nousukiidossa.

Vaan niinpä siinä kävi, että nyt taantuma on painumassa lamaksi ja minä edelleen opiskelen, mutta olen silti kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.
Vaikka en usko vasemmistolaiseen ajatukseen valtiosta osana talousjärjestelmää vaan olen enemmänkin vapaan markkinatalouden kannattaja voin
sanoa, että politiikalla tämä lamakin selätetään. Ensinäkään, ei valtio voi pumpata omistamiinsa yhtiöihin rahaa jatkuvasti vain turvatakseen työpaikat.
Sehän vääristäisi kilpailun aikana jolloin moiseen ei ole varaa. Kyllä valtionyhtiöitkin ovat haavoittuvaisia klobaalissa markkinataloudessa eikä valtion
tule hakea roolia kotimaisen työllisyyden Robin Hoodina.

On tärkeää, että hallituksen omistajaohjaus on vastuullista, mutta realiteetit huomioonottavaa. On tärkeää, että hallitus ei ala pelkäämään vaikeina aikoina
ja tee paniikkiratkaisuja. Mikäli en ole täysin väärin ymmärtänyt - mikä on myöskin mahdollista - on hallituksen tarkoitus vähentää valtion palveluksesta 15 000
työntekijää, ei ilkeyttään vaan, koska on pakko. Talous kuitenkin etenee varsin ennustettavasti ja on varmaa, että taantuma kääntyy tästä vielä ja lähtee
kiihtyvällä vauhdilla kasvuun. Silloin nämä pakon edessä työnsä menettäneet kyllä työllistyvät.

Sen sijaan ihmiset, jokainen toimistotyössä oleva ihminen käyttää keskimäärin 3 tuntia viikossa osaamattomuuteen tietotektiikan parissa. Pienet ja keskisuuret
yritykset tuottavat lähes puolet Suomen BKT:stä. Näihin PK-yrityksiin luetaan yritykset jotka työllistävät alle 250 henkilöä (jne.) Tämä tarkoittaa, että
250 henkeä työllistävässä yrityksessä menee kuukausittain 3000 henkilötyötuntia eli 125 henkilötyövuorokautta hukkaan, pelkkää osaamattomuutta.
Siksipä olisikin tärkeää, että työttömäksi jäävät kouluttavat ja kehittävät itseään nyt ja tässä valtion tulisikin tulla vastaan sen sijaan, että se antaa tekohengitystä
yrityksille joilla ei ole mahdollisuuksia selvitä taantuman haasteista. Elämä ja työelämä varsinkin on jatkuvaa oppimista ja kouluttautumista.

Tässä uudessa elämäntilanteessa kirjoittaja on Espoon kokoomusnuorten varapuheenjohtaja, kunnallispolitiikassa aktiivinen nuori ja Kokoomuslainen toimija

Alkon monopolista alko - lisenssiin

2009-10-13T15:15:00.000-07:00

Virolaistaustainen viinikauppa.com on tuonut vuosina 2007 - 2008 Suomeen satojatuhansia litroja viinaa, syyttäjän mielestä toimintamalli on kaukomyyntiä ja syyttää nyt kolmea miestä ammattimaisesta alkoholin välittämisestä. Miehille vaaditaan vankeusrangaistuksia sekä lisäksi heiltä vaaditaan satojentuhansien eurojen korvauksia. Puolustuksen näkemyksen mukaan kyseessä ei ole kaukomyynnistä vaan etäosto mahdollisuudesta. Oli miten oli, kaukomyynti ei ole kiellettyä EU:ssa, eikä sen pitäisi olla kiellettyä Suomessakaan ja jutussa onkin nyt lähinnä kyse Alkon asemasta. Meneillään oleva oikeudenkäynti näytteleekin nyt tärkeää osaa keskustelussa alkoholikaupan vapauttamisesta. Mikäli oikeus katsoo, että jutussa ei ole tapahtunut rikosta tulee alko varmasti lähitulevaisuudessa saamaan lisää kilpailijoita ulkomailta alkoholia välittävistä yrityksistä.

Nyt onkin tärkeää, että jutun syytteet raukeavat jotta alkoholi bisnekseen saadaan vähän haastajia. Ja miksi Alkon monopoli tulee edes säilyttää? Postimyynti viina ei ole uusi keksintö, saahan pienpaikkakunnille ja saaristoonkin viinakuljetuksia, alkon toimesta? Tämä kertoo, että alkoholin myynti pienillä paikkakunnilla ei ole kannattavaa. Tai sitten siitä, että alkolla ei ole resursseja tarjota palveluitaan jokaisen ulottuville. Tottakai, ei pelkkä viinan myyntiin erikoistunut kauppa voisikaan pärjätä pienellä paikkakunnalla, mutta entäpä jos alkoholia, myöskin viinejä, likööreitä ja viinaa voisi ostaa kylän ainoasta kaupasta. Pakko saivarrella vielä, että kyllähän tämä varmasti toisi pienyrittäjille lisää myyntiä.

Vaikka tärkeintä ei olekaan keino vaan päämäärä on oma mallini alkon monopolin purkamiselle seuraavanlainen: Alkoja aletaan lakkauttamaan ja yksille kauppiaille tarjotaan mahdollisuus hakea väkeviä alkoholijuomia myyntiinsä. Tämä kuitenkin edellyttäisi valtiollisten kriteerien täyttämistä, eli "Alko-lisenssiä". Alko-lisenssi voisi jäljitellä ravitsemusliikkeiden C, B - ja A oikeuksia. Lisenssin ehtoihin tulisi ehdottomasti kuulua ikärajojen valvonnan vastuullisuus.

Alkoholin verotus sitten: Mikäli kauppa vapautetaan en näkisi ongelmana pientä alkoholiveron korottamista hillitsemään kauppaa.

Vastuu& vapaus käsikädessä!

Espoo ei tarvitse tietulleja

2009-06-22T02:51:00.000-07:00

Alla on Espoon kokoomusnuorissa (EKN) kirjoittamani kannanotto tietulleja - ja ruuhkamaksuja vastaan. Toimiessaan ruuhkamaksut pienentävät tulevaisuuden ruuhkia pääkaupunkiseudulla, mutta millä hinnalla? Hyvätuloisilla tulee olemaan varaa ajaa ruuhkamaksuista huolimatta, mutta köyhempi joutuu varmasti miettimään uudestaan autolla liikkumista. Tuleeko Helsingin keskusta tai koko pääkaupunkiseutu tulevaisuudessa jakautumaan kahtia, autoilijoihin jotka kaikki ovat hyvätuloisia sekä joukkoliikenteen käyttäjiin?

Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja ruuhkien purkamiseksi tulee kehittää kattava käyttöpohjainen autoverotusmalli ja kehittää joukkoliikennettä niin, että ihmiset valitsevat julkiset auton sijaan.

Sitaatti:

Espoon kokoomusnuoret ry.

Kannanotto

Espoo ei tarvitse tietulleja

Juhannuksen alla heräsi jälleen keskustelua ruuhkamaksuista, erityisesti pääkaupunkiseudun alueella. Keskustelu samasta aiheesta on alkanut länsiväylä.fi – sivustolla jo maanantaina 15.6.2009. Espoon kokoomusnuoret vastustavat jyrkästi ruuhkamaksujen käyttöönottoa niin Espoossa, pääkaupunkiseudulla kuin koko Suomessakin.

Espoon kokoomusnuoret ymmärtävät sinänsä ruuhkamaksujen taustalla olevat tekijät. ”Yksilön tulee edelleen voida päättää omasta liikkumisestaan, monet rikkaat tulevat kuitenkin ajamaan tietulleista huolimatta, haluavatko ruuhkamaksujen puolestapuhujat vain pitää tiet tyhjänä hyvin toimeentuleville?” Espoon kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Henri Haaksiala kysyy.

Toimiva joukkoliikenne vähentäisi ruuhkia sekä päästöjä, mutta pakottaminen ja sanelupolitiikka eivät ole oikea tie joukkoliikenteen suosion kasvattamiseen. ”Pidämme porkkanaa keppiä tehokkaampana ja vaadimme, että yksityisautoilijoiden rankaisemisen ja eriarvostamisen sijaan keskitymme kehittämään joukkoliikennettä kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.” Haaksiala jatkaa.

Espoon kokoomusnuoret ilmaisevat huolensa pääkaupunkiseudun tulevaisuudesta, mutta vaativat tasapuolisia ja oikeudenmukaisia liikennepoliittisia ratkaisuja

Teksti on julkaistu Espoon Kokoomusnuorten kannanottona Länsiväylän nettisivuilla ja referoitu versio on julkaistu myös itse lehdessä.

Nuorten syrjäytymisen pysäyttäminen edistää turvallista Suomea

2009-02-24T13:18:00.000-08:00

Puhuin Helsingissä 28. toukokuuta 2008 Sisäisen turvallisuuden vaikuttajaseminaarissa turvallisuudesta nuorten silmin. Minulta pyydettiin kolumnia samasta aiheesta sisäisen turvallisuuden ohjelman internet-sivuille, mutta törmäsin jälleen samaan ongelmaan kuin puhetta valmistellessani. Mikä erottaa nuorten ja aikuisten väliset turvallisuuskysymykset? Puheessani nostin keskeisiksi kysymyksiksi väkivallan ja nuorten syrjäytymisen. Syrjäytyminen ei itsessään edesauta turvattomuutta, mutta voi ajaa niin nuoren kuin aikuisenkin työttömyyteen, alkoholin – ja pahimmillaan jopa huumeiden käyttöön. Työttömyys yhdistettynä päihteiden käyttöön puolestaan on oiva yhdistelmä lisäämään rikollisuutta ja tuomaan turvattomuuden tunnetta kaduilla.

En voi tehdä suurta eroa nuoren ja aikuisen turvallisuuden välille vaan painottaa, että mikäli haluamme rakentaa turvallisen yhteiskunnan, on nuoriin keskityttävä jo varhaisessa vaiheessa. Nykypäivän nuoret näet rakentavat tulevaisuuden yhteiskunnan.

Vuoden 2006 alussa Suomessa oli 20 000 nuorta, jotka eivät olleet työssä, koulutuksessa, ase- tai siviilipalveluksessa tai virallisesti työttöminä. Syrjäytymiselle ei ole yhtä syytä, mutta mikäli kotona on hankalaa, voi nuori oireilla ja hänen koulunkäyntinsä voi kärsiä ja siksi nuorten kannalta erityisen merkittäviä turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ovat heidän vanhempiensa henkiset ongelmat. Lasten kasvattaminen on rankkaa ja sen lisäksi talouden taantuma lisää aikuisten stressiä. Vanhempien mahdolliset ongelmat heijastuvat lapsiin ja voivat ajavat lapsia kohti edellä mainittua syrjäytymistä. Nykypäivän lapset tuleekin kasvattaa niin, että henkiset ongelmat eivät ole fyysisiä häpeällisempiä, ja asenteisiin on vaikutettava siten, että mielenterveysongelmiin on mahdollista puuttua jo varhain.

Syrjäytymisen pysäyttämiseksi on nuorten saatava koulutusta, josta on heille hyötyä tulevaisuudessa. Seminaarissa puhuin yläkoulujen opinnonohjauksesta sekä sen puolueellisuudesta ammatillisia oppilaitoksia kohtaan. Ammattikoulujen asema Suomessa on tärkeä, mutta kuten lukiokaan, ei ammattikoulu sovi kaikille. Sen sijaan, että huonosti peruskoulussa menestyneitä nuoria ohjataan ammatilliseen koulutukseen, olisi korostettava 10. luokkaa ikään kuin uutena mahdollisuutena suuntautua oikeanlaiseen jatkokoulutukseen. Itse olen nähnyt monien entisten peruskoulua kanssani käyneiden lopettavan koulun tai suuntautuvan alalle, joilla eivät tule koskaan kuitenkaan työskentelemään. Nämä nuoret käyttävät usein myös runsaasti päihteitä. Nähdessäni näiden nuorten elämän riistäytyvän hallinnasta en voi kuin toivoa, että he ottaisivat itseään niskasta kiinni ja saisivat elämänsä raiteilleen eivätkä syrjäytyisi tästä yhteiskunnasta, jossa jokaisella kuitenkin on tasavertaiset lähtökohdat.

Koulutuksen mielekkyys ja sopivuus takaavat, että nuori on riittävän motivoitunut jatkamaan työelämään eikä liity 20 000 syrjäytyneen ikätoverinsa joukkoon. Terve ja tasapainoinen nuori on turvallisemman yhteiskunnan peruspilari.

16- vuotiaille alettava jakamaan enemmän aikuisten oikeuksia

2008-09-09T12:52:00.000-07:00

Arkadianmäki palasi heräsi tänään uudelleen eloon ja yhtenä keskustelunaiheena oli Loton kielto alle 18- vuotiailta. Porvarihallituksemme halausi kieltää kaikki rahapelit alle 18- vuotiailta, tästä joudun kyllä asettumaan erilinjalle puolueeni linjan kanssa. Hallituksen esitystä vastaan puhui hyvin vihreiden eduskuntaryhmän Heli Järvinen joka sanoin, että 16-vuotiaana saa ajaa traktoria ja moottorikelkkaa sekä harrastaa seksiä kenen kanssa haluaa, mutta pian ei enää täyttää lottokuponkia.

16- vuotias saa myös ajaa kevytmoottoripyörää jonka huippunopeus voi olla yli 120km/h. Kevytmoottoripyörä on liikenteessä aivan yhtävaarallinen kuin moottoripyöräkin. 16- vuotias vastaa siis jo omasta elämästään monin tavoin joista moottoritiet ovat vain yksi esimerkki. 17- vuotta täyttänyt joutuu lisäksi maksamaan aikuisten matkalipun hinnan eikä hänen vanhemmilleen enään makseta hänestä lapsilisää.

16- 17 -vuotias nuori on siis jo monessa mielessä aikuinen, omasta elämästään ja omasta turvallisuudestaan vastaava yksilö. Olenkin sitä mieltä, että ihmisten keinotekoisesti asettama 18- vuoden täysi-ikäisyysraja on vanha ja uudistusta vaativa mitta. Alle 18- vuotiaille tulee jakaa enemmän aikuisten oikeuksia kuten äänestäminen kunnallisvaaleissa sekä mahdollisesti ehdolleasettumisoikeus. Heillä tulee myös säilyttää oikeus pelata rahapelejä, kuten lottoa.

Miksi sitten ehdotan myös tuota ehdolleasettumisoikeutta? Monissa kaupungeissa toimii aktiivinen nuorisovaltuusto, omassa valtuustossa Espoossa on kuitenkin valiteltu, että liian suuri ikäjakauma vaikeuttaa työskentelyä. Jos vanhimmat nuorisovaltuutetut siirtyisivät kaupunginvaltuustoon olisi nuorisovaltuustoon jäävän porukan ikäjakauma pienenpi ja he voisivat työskennellä paremmassa yhteishengessä.

Otsikon mukaan nuorisolle on annettava enemmän samoja oikeuksia kuin aikuisillekin sillä todellisen vastuuntunnon kautta he oppivat tulevaisuuden päättäjiksi. Nuorena heillä on kuitenkin vielä turvanaan kokeneiden aikuisten joukko joka auttaa ja opastaa. Vaikuttamisen taidot täytyy oppia ennenkuin tuo turvaverkko jää eläkkeelle ja poistuu heidän ympäriltään.

Henri, 17v.

2008-09-07T04:52:00.000-07:00

Espoon linja-auto liikennöinti yöaikaan on häpeäpilkku kaupunkimme kuntalaispalveluiden tarjonnassa. Espoon sisällä ei taida kulkea yhtäkään omaa yölinjabussia vaan kaikki tulevat Helsingin puolelta. Espoon tulee lisätä yölinjojen tarjontaa merkittävästi tulevan valtuustokauden aikana jo asukkaiden turvallisuuden takia sillä yöaikaan usealla linja-autolla kuljettaessa voi kotimatka viedä useita tunteja pitkien vaihtoaikojen takia ja tällöin myös ihmisten turvallisuus vaarantuu heidän joutuessaan odottamaan pimeällä pysäkillä harvakseltaan yöllä kulkevia linja-autoja. Pysäkillä yksin odottava henkilö on helppo uhri ryöstäjälle, pahoinpitelijälle tai raiskaajalle.

Sisäisen turvallisuuden vaikuttajat Helsingissä 28.5

2008-07-23T16:11:00.000-07:00

Olin Finlandia- talolla sisäasianministeriön järjestämässä sisäisenturvallisuuden seminaarissa 28.5.2008, yhtenä alustajana. Pidin noin kahdenkymmenen minuutin puheenvuoron jota olivat kuuntelemassa mm. kansanedustaja ja Espoon suomenkielisen opetuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahti ja sisäasianministeri Anne Holmlund. Paikalla oli myös joukko erilaisten järjestöjen ja elinkeinoelämän johtoa. Kaikenkaikkiaan puheeni kuuli n. 200 sisäisen turvallisuuden vaikuttajaa ympäri Suomen.

Puheenvuoro oli menestys ja herätti paljon keskustelua ja kiitosta. Puheessa käsittelin ensin nuorten lisääntyvää alkoholinkäyttöä ja kasvussa olevien mopo-onnettomuuksien määrää. Sivusin nopeasti nettiturvallisuutta ja mainitsin oman kantani Suomen kansallisesta nettipokerista jota kulttuuri- ja urheiluministeri Steffan Wallin on ehdottanut. Mainittakoon, että sisäministeriö on asiansuhteen konservatiivisempi kuin itse olen. ;) Puheeni pääteema oli kuitenkin syrjäytyminen jonka rinnastin vielä väkivaltaan. Lukemalla sitaatin puheestani löydätte yhteyden näiden kahden teeman välillä.

Sitaatti:

Puheenvuoroni seuraava kulmakivi, syrjäytyminen,

Vuoden 2005 lopussa Suomessa oli 20 000 nuorta, jotka eivät olleet työssä, koulutuksessa, ase- tai siviilipalveluksessa tai virallisesti työttöminä. Erityisesti nuorten miesten syrjäytymisen on havaittu lisääntyvän huolestuttavasti. Osaltaan nuorten syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä työllä. Työ tuo toimeentuloa, vastuuta ja parantaa ihmisen sosioekologista asemaa. Mutta kuinka ihmisille saada työtä ja kuinka ihmiset saadaan työhön?

Lähtökohtana on työpaikkojen riittävyys. Pieniä kotimaisia yrityksiä tulee tukea, sillä Suomi tarvitsee lisää, pieniyrityksiä, ei niinkään muutamaa isoa. Pienyrityksillä ei ole niin suuria resursseja viedä työtä ulkomaille kuin suuryrityksillä ja siten ne työllistävät kotimaista työvoimaa. Alle 250 henkeä työllistävät yritykset myös tuottavat lähes puolet Suomen BKT:stä

Kun Suomeen saadaan lisää työpaikkoja, ihmiset on saatava myös motivoitumaan työnteosta ja siksi työnteon täytyy olla kannattavaa. Työstä täytyy saada tuntuvasti enemmän rahaa kuin työttömänä olemisesta. En nyt tarkoita, että poljetaan työttömyystuet alas vaan, että esimerkiksi madalletaan matalatuloisten verotusta ja päästään näin ns. ”kannustinloukoista” eroon. Ihmisten perus toimeentulo tulee olla taattu, mutta työnteon täytyy aina olla kannattavampaa. Mielestäni kansalaisten hyvinvointi on erittäin tärkeää, mutta hyväksyn tulo-

ja varallisuuserot ihmisten välillä.
Olen sitä mieltä, että se on jopa jossain määrin hyödyksi. Pieni kilpailu ei ole koskaan pahitteeksi. Mikäli kaveri saa koulussa minua paremman arvosanan, en ole hänelle kateellinen vaan yritän itse kovemmin.

Toinen lähemmin nuoria koskettava keino syrjäytymisen estämiseksi on koulutus. Olen kuunnellut ystäviäni ja tuttujani jotka opiskelevat ammattikoulussa. Olen huolestunut huomattuani, että suuri osa heistä on valinnut ammattikoulun kevyin perustein. Vain pieni joukko näistä henkilöistä on ilmoittanut oikeasti halunneensa ammatilliseen koulutukseen, monet sanovat, että ovat ”amiksessa”, koska sieltä pääsee helposti läpi tai ei ole päässyt muuhun kouluun. Ammattikoulun valinnan perusteena ei saa olla helppo tutkinto. 2. asteen oppilaitoksen valintaa ei saa tehdä väärin perustein, koska muuten voi käydä niin, että aikanaan nämä ammattilaiset eivät ole kiinnostuneita tekemään alansa töitä ja meille käy niin, ettei ammattitaitoisia työntekijöitä enää ole. Vastustan kuitenkin myös tapaa jolla nykypäivän peruskoulutus suosii ammatillisia kouluja. Ollessani yhdeksännellä luokalla meille esiteltiin pelkästään ammattikouluja ja lukiot käsiteltiin pikaisesti pois alta. Opinnonohjauksen tavoitteena oli saada entistä enemmän hakijoita ammattikouluihin. Ammattikoulujen imagoa pitää parantaa, mutta yläkoulun opinnonohjauksen pitää olla puolueetonta.

Viimeisenä kulmakivenä, väkivalta,

Toisaalta se, että kaikki saisivat jonkun asteisen koulutuksen ja heidät saataisiin kiinni

työelämään estää syrjäytymistä, koska sisäisenturvallisuuden ohjelman mukaan henkirikosten tekijät ovat yleensä henkilöitä, jotka eivät ole mukana työelämässä. Suomessa tehdään tuplasti enemmän henkirikoksia kuin mikä on EU maiden keskiarvo. Ja on siis huomattava, että Suomi on mukana tuossa keskiarvossa.

Toinen kauhea seikka, joka ilmeni sisäisestä turvallisuus ohjelmasta, oli, että vuosina 2002- 2006 Suomessa surmattiin 28 alle 15-vuotiasta lasta, joista n. 50 % tapauksista surmaajana oli lapsen äiti ja alle 40 %: tapauksessa surmaajaksi paljastui lapsen isä. Suomessa tapetuista lapsista 90 % on omien vanhempiensa surmaamia.

Näihin surmiin kuuluu yleensä vanhempien masentuneisuutta tai muita mielenterveysongelmia. Ammattiapua ei tule tarjota pelkästään erilaisten kriisien uhreille vaan myös mahdollisille rikosten tekijöille. Esimerkiksi stressaantuneen, masentuneen vanhemman tulee saada apua ennen kuin tilanne menee liian pahaksi. Onkin mielenkiintoista pohtia, kuuluuko suomalaiseen kulttuuriin, että annetaan perheen hoitaa sisäiset asiat keskenään. Itse olen yleensä liiallista yhteiskunnan holhoamista vastaan, mutta tuen hyvinvointiyhteiskuntaa. Mielestäni vanhempien väsymykseen puuttuminen esim. neuvolan tai koulun toimesta menee hyvinvoinnin, ei holhouksen piiriin, kun on todettu nuo hirveät edellisessä kappaleessa mainitut luvut.

Toisaalta lasten ja nuorten masentumista ehkäisevä työ on aloitettava jo varhain. Kouluissa on tarjottava kuraattorin ja psykologin palveluita tehokkaammin ja lapset tulee kasvattaa niin, että ongelmista puhuminen ei ole tabu. Tämä vaatii yleistä mielipiteiden muutosta, sillä nykyisin mielen sairauksista vaietaan, kun taas esimerkiksi syövästä tai diabeteksesta puhuminen on hyväksyttyä. Ikään kuin mielen sairastuminen olisi häpeällisempää kuin fyysinen sairastuminen.

Näin voidaan ehkäistä aikuisiän masentuneisuutta ja sitä kautta väkivaltaa ja syrjäytymistä tulevaisuudessa.

Sitaatti päättyy.

Syrjäytymiskohdan 4. kappaleessa mainittu yläkoulujen opinnonohjaus herätti ylivoimaisesti eniten keskustelua. Puheen jälkeen moni vanhempi tuli kertomaan, että heidän lapsensa olivat kohdanneet saman ongelman. Yhtään vastaväitettä ei tullut. Tämä kappale myös poiki yhteistyötä kansanedustaja Sanna Lauslahden kanssa. Sanna pyysi minulta kirjallista materiaali jonka he voivat käsitellä ensi syksynä suomenkielisessä opetuslautakunnassa ja mahdollisesti antaa yläkoulujen opoille uudet tarkemmat ohjeet. Sanna on kanssani samaa mieltä siitä, että opinnonohjaus ei saa liian räikeästi suosia kumpaakaan vaihtoehtoa, ammattikoulua tai lukioa.

Toinen yhteistyö mahdollisuus tarjoutui pari päivää seminaarin jälkeen kun Jari Tuominen kaupungilta otti yhteyttä. Hän toivoi minulta/ nuvalta kirjallista materiaalia jota voisi käyttää kun hänen työryhmänsä laatii Espoon turvallisuusstrategiaa. Juuri näin toteutetaan nuorisolakia ja sen 8§. Kymmenpistettä ja papukaija merkki Jarille. J

Puheenvuoron ja aiheeseen liittyvän kolumnin voit lukea sivun oikeasta reunasta löytyvästä "Netistä luettavissa"-linkkilistasta.

Sano ei holhousyhteiskunnalle: Kannustinloukut purettava

2008-04-20T14:06:00.000-07:00

Yhteiskunnan tehtävä on nostaa kaatuneet ihmiset pystyyn ja tukea heitä seisomaan omilla jaloillaan, ei taluttaa heitä eteenpäin. Valitettavasti nykypäivän yhteiskunnassa voi päästä melkein yhtä pitkälle yhteiskunnan käsipuolessa kuin omilla jaloillaankin.

Yhteiskunnan holhous asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Ne, joille työnteko ei maita, voivat tekemättä mitään saada kuukausittain lähes yhtä paljon rahaa käteen kuin sellainen tunnollinen kansalainen, joka päivittäin kantaa oman kortensa kekoon ja osallistuu työelämään. Työtä on kyllä tarjolla, mutta se ei kelpaa kaikille. Korkeammin koulutetut ihmiset eivät halua ajamaan busseja tai siivoamaan kouluja huonomman tulotason takia.

Esimerkiksi täysi-ikäinen työtön Suomen kansalainen joka täyttää työssäoloehdon saa työttömyyspäivärahaa 24,51 €. Tämä tekee kuukaudessa 735,30 € ja vuodessa siis 8823,60 €. Lisäksi työttömät saavat helpommin asumistukea kuin ne, joilla on kiinteät ja korkeammat tulot. Toisaalta esimerkiksi espoolaisen bussikuskin peruspalkka voi olla keskimäärin noin 1.750 €/kk. Valtio verottaa tästä summasta 19 %. Espoossa veroprosentti on 17.5 %. Pelkästään valtion ja kunnan perittyä osansa bussikuskille jää 1.111,25 €. Vuodessa bussikuski tienaa siis noin 13.335 €

Pyöristettynä siis työttömyyspäivärahaa nostava henkilö saa noin 700 €/ kk ja työssäkäyvä henkilö 1.100 €/ kk. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon muut tuet joita työttömät voivat hakea ja saada sekä muut maksut (mm. sosiaaliturva-, työeläke- ja sairausvakuutusmaksut sekä työmatkakustannukset) jotka työssäkäyvä henkilö joutuu maksamaan, voidaan sanoa, että työttömät eivät jää paljoakaan jälkeen bussikuskista joka tekee raskasta, vastuullista vuorotyötä palkkansa eteen.

Päivärahojen nostajat on saatava irti holhousyhteiskunnan syleilystä. Yksi keino tavoitteen toteuttamiseksi on madaltaa verotusta ja tehdä näin työnteosta kannattavampaa. Uudet työntekijät toisivat verovaroja valtiolle ja kunnalle, ja rahat voitaisiin käyttää sellaisille ihmisille, jotka oikeasti tarvitsevat apua ja joilla ei ole mahdollisuutta tai edellytyksiä työntekoon. Haluan painottaa, että holhousyhteiskunta ei ole sama kuin hyvinvointiyhteiskunta, jota itse kannatan, eikä holhousyhteiskunnan poistaminen ei tarkoita, että annetaan rikkaiden rikastua ja jätetään köyhät oman onnensa nojaan. Totuus vain on, ettei työnteko välttämättä ole sen kannattavampaa kuin päivärahojen nosto.

Vieläkin hälyttävämpi esimerkki pyrkimyksestä holhota kansalaisia on kuitenkin Vasemmistoliiton puoluehallituksen helmikuinen kannanotto siihen, että sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten päihteidenkäyttöä ja ylipainoa tulisi hillitä yhteiskunnan taholta. Ajatuksena ehkä kaunis ja esimerkiksi ylipainon lisääntyminen on vakava ongelma, johon tulee puuttua. Mutta Vasemmistoliiton ratkaisu on täysin ala-arvoinen. Päättäjät eivät voi säätää lakeja joiden nojalla sosioekonomisesti huonommassa asemassa olevat ihmiset eivät saa syödä roskaruokaa kunnes ovat pudottaneet painoaan tietyn verran.